Tarinoita Finnish Judo Openista

Moninkertainen Suomen mestari ja vuodesta 1992 lähtien erinäisen määrän EM-kisoja kolunnut Tikkurilan Timo Peltola sanoi seuraavaa:
   ”Meni taas polvi sököksi. Olen aina ennen hävinnyt Martin Padarille ennen täyttä aikaa, mutta nyt seisoin loppuun asti huolimatta polvesta. Olen lopettanut varsinaisen aktiivisen kilpaurani, mutta kiitollisuudesta omaa seuraa kohtaan lähdin mukaan kotikisoihin. Kiersin viime keväänä seuran kustannuksella World Cup´ja ja pääsinkin vielä Tampereen EM-kisoihin mukaan. Nyt kuitenkin keskityn opiskeluihin ja olen tietenkin entiseen tapaan tullissa töissä. En tosin vielä osaa sanoa mihin opiskelussani tähtään. Suoritan ensiksi fysiikan perusopintoja ja sitten päätän mihin erikoistun.”

Miesten vuoden 2006 Suomen mestari, nuorten mestari ja Finnish Judo Openin voittaja Oulun Judokerhon Antti Virta, joka ilmeisesti teki ja tekee vuonna 2006 erään Suomen ennätyksen: hän on nimittäin osallistunut saman vuoden aikana jo neljiin arvokilpailuihin! Toukokuussa aikuisten EM-kilpailut, syyskuussa alle 20-vuotiaiden EM-kilpailut, lokakuussa samanikäisten MM-kilpailut ja vielä marraskuun lopulla alle 23-vuotiaiden EM-kilpailut!!!!!
   ”En saanut tietää että kenialainen ei tulekaan minua vastaan. Lämmittelyt menivät hukkaan. Mutta toisessa ottelussa sain kyllä moottorin lämpenemään. Finaalissa yleisön kova kannustus auttoi yrittämään. Olen aikaisemmin hävinnyt Ewersille, mutta nyt sain revanssin korkojen kera. Keväällä keskityn ylioppilaskirjoitukseen. Ensi vuoden päätavoite on 23-vuotiaiden EM-kilpailut.”

Koyaman Teemu Herva yllätti mieluisasti 73-kiloisissa. Hän nappasi kaksi voittoa kovien taistelujen jälkeen ja otti yhden voiton kumartamalla. Teemu tarinoi näin:
   ”Vaikka hävisinkin viimeisen otteluni, niin kyllä fiilikset ovat positiiviset. On hienoa olla viides tällaisessa joukossa. Kotisalin oloille ja valmentajille annan kiitokset. Oli kiva voittaa Kiteen Eetu Laamanen, josta sain aika nopeasti suorituksen ja sidonnan perään eikä Eetu päässyt pois. Mutta vielä hienommalta tuntui voittaa Portugalin Diogo Couto. Sain alussa suorituksen ja sitä yritin sitten loppuun asti puolustaa. Lopussa alkoi olla jo vaikeaa, mutta onneksi aika päättyi. Pronssiottelussa Tanskan Alexander Bakke sai kauluksen hyvin kurkulle enkä voinut muuta kuin taputtaa. Mutta kyllä viides sijakin tuntuu hienolta tässä seurassa”.

Oulun Judokerhon Virve Leinonen otteli 78-kiloisissa seitsemän muun judokan kanssa. Virve oli pudottanut painot juuri sopivasti tähän luokkaan ja posket aavistuksen verran lommolla kielivät tiukasti paastosta ennen punnitusta.
   ”Pääsin hyvin seiskakasiin. Sain matsata kaksi kertaa, mutta valitettavasti tuli takkiin. Eka matsissa vastus oli liian nopea. Yritin heittää taaksepäin, mutta britti Rebecca Telfer passasi hyvin ja heitti mattoon. Toisessa ottelussa Lindsay Sorellia vastaan painoin täysillä loppuun asti. Hänellä oli vahvat kädet ja niistä en päässyt läpi. Omia heittoja en voinut yrittää.”

Judo Club Raahen Valtteri Jokinen otteli viikon aikana kahdessa turnauksessa – Ruotsin ja Suomen avoimissa mestaruuskilpailuissa. Hän pesi kaikki tatamin toiselta puolelta vastaan astelleet.
   ”Minä loukkasin kylkeni aika pahasti Tampereen EM-kilpailuissa. Kesä meni parannellessa ja vielä Brasilian leirilläkin otin varovaisesti. Ennen Ruotsin kisoja oli hieman epävarma olo, mutta eka matsista lähtien fiilinki parani. Kylkivamma oli taaksejäänyttä. FJO:ssa oli hienoa yleisön tuki ja se että pystyin jatkoajalla voittoon. Yleensä se, joka kuroo varsinaisella otteluajalla tasoihin, on parempi myös jatkoajalla. Portugalin Nuno Carvalho oli vahva kirimään ja oli mukava voittaa finaali. Nyt on mukava lähteä Japaniin treenaamaan neljäksi viikoksi ja sitten vielä päälle viikon Korean reissu. Otan osaa opiskelijoiden MM-kisoihin ja palaan muun porukan mukana ennen Joulua Suomeen. Peking-projekti on aikataulussa.”

Toinen Judo Club Raahen edustaja Jaana Sundberg puolestaan otteli kylkivammaisena, kun samaisella Brasilian leirillä ylempi vatsalihas repesi.    ”Heti eka ottelussa tuntui pahalta. Niinpä lensin Italian Camilla Magnolfille. Toinen matsi oli helppo eikä siinä kylkeen ehtinyt tuntua. Mutta kolmas ottelu oli vaikea. Chandler sai jatkoajalla sidonnan ja silloin kylkeen tuntui ikävästi. Kun kymmenen sekuntia oli kulunut luovutin, ettei vamma pahenisi. Hänhän olisi joka tapauksessa voittanut. Oli hyvä ettei lihas revennyt enempää. Nyt uskallan lähteä Valtterin, Anniinan ja Tomin kanssa Japaniin.”

Koyaman nuorten Suomen mestari Mikko Sykkö jäi tällä kertaa yhteen otteluun hävitessään britti Alex Goodrichille.
   ”Tiesin että kaveri hyppii kovasti mahalleen. Normaaliotteella ei ollut vaikeuksia, mutta näytin passiiviselta kun se hyppeli maahan. Sain shidon ja hävisin. Ei sillä ollut aina edes otetta.”

Kolmas Koyaman edustaja Marko Oikarainen jäi hänkin yhteen otteluun:    ”Aloitin varovaisesti ja kaveri sai yukon seoi-nagella. Koska olin tappiolla, minun piti avata peliä enemmän ja alkaa hyökätä ja scotti Millar heitti minut.”

Valmentaja Jukka-Pekka Jokinen totesi seuraavaa:
   ”Aavistin ja aamulla että Jaanan päivästä tulee huono. Näin jo eka ottelussa missä mennään. Brasiliassa loukkaantunut kylki haittasi. Tärkeää oli, ettei hän loukannut itseään enempää. Valtterilla puolestaan kulki hyvin. Hän sai pisteitä monipuolisesti eri tekniikoilla. Siihen olen tyytyväinen. Yleensä se, joka tasoittaa pelin varsinaisella otteluajalla, voittaa jatkoajalla. Suhde on jopa 80 -20. Siihen nähden Valtterin jatkoaikavoitto oli hieno. Oulun Virran Antin esitykset olivat vakuuttavia. Häneltä on lupa odottaa tulevaisuudessa paljon.”

Matti Tieksola